
Turvaa itsesi ja läheisesi
Pohditko tulevaisuuttasi, miten sinun käy, jos terveydentilasi tai toimintakykysi muuttuu? Kuka asioitasi hoitaa ja miten? Oletko huolissasi jostakin tulevaisuuteen liittyvästä asiasta tai tapahtumasta?
Pohditko puolisosi tai lastesi pärjäämistä, jos et itse pysty heistä huolehtimaan? Ovatko he ja omaisuus turvassa ja suojattuina muiden vaatimuksilta?
Tulevaisuutta ja tulevia tapahtumia emme pysty estämään mutta voimme varautua niihin. Voimme antaa etukäteen oikeudellisesti päteviä tahdonilmaisuja, joita on noudatettava silloin, kun emme enää kykene itse päättämään omista asioita. Etukäteen annetuilla määräyksillä voimme suojata sekä itseämme että läheisiämme. Riski väärinkäytöksiin ja epäoikeudenmukaisuuteen vähenee. Oikeudellinen ennakointi varmistaa sen, että oma tahto toteutuu ja omat henkilökohtaiset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Tämä tuo turvallisemman mielen ja tulevaisuutta voi odottaa levollisemmin. Oikeudellinen ennakointi helpottaa myös läheisiä, koska asioiden hoito helpottuu ja nopeutuu. Asioiden hoito onkin läheisille ennakoinnin vuoksi helpompaa, sujuvampaa ja halvempaa.
Oikeudellisessa ennakoinnissa useat oikeudenalat kietoutuvat toisiina. On tärkeää hahmottaa toimenpiteiden kokonaisuus, jotta lopputulos on toivotunlainen. Onkin suositeltavaa käyttää apuna perhe- ja perintöoikeuteen perehtynyttä asiantuntijaa.

Miksi?
Jokaista meistä voi kohdata yllättävä ja ennalta arvaamaton tapaturma tai sairaus, joka vie toimintakyvyn joko tilapäisesti tai pysyvästi. Myös kuolema voi tulla nuorenkin ihmisen kohdalle täysin yllättäen.
Itselle tai läheisille voi tulla ikävänä yllätyksenä se, miten asiat lain mukaan hoituvat. Yllätyksenä voi tulla myös se, että läheisen tai edes oman puolison asioita ei välttämättä voi hoitaa ilman edunvalvojan määräämistä. Joitakin oikeustoimia ei voi tehdä edes edunvalvojan tai tuomioistuimen päätöksellä. Jokapäiväinen elämä hankaloituu ja aiheutuu turhia kustannuksia.


Milloin?


Oikeudellinen ennakointi on erityisen suositeltavaa uusperheissä ja avoliitossa eläville. Jos itsellä ei ole lapsia, voi lakimääräistä perimystä muuttaa testamentilla. Sijaislasten, kasvattilasten, kummilasten ja muiden läheisten huomioiminen on tehtävä testamentin muodossa.
Mitä?
Omia toiveita ja tarpeita voi ennakoida omaan talouteen ja henkilöön liittyvissä asioissa.
Läheisten valtuudet toimia omasta puolesta on hyvä turvata valtuutuksella ja edunvalvontavaltakirjalla.
Kuoleman varalta puolison ja lasten turvaa voi lisätä testamentilla. Testamenttia laadittaessa on hyvä pohtia sitä intressiä, ketä halutaan suojata.


Miten?
Oikeudellinen ennakointi edellyttää toimintakykyä, joten siihen on syytä alkaa riittävän ajoissa. Toimenpiteet vaativat usein myös tiettyä määrämuotoa ja todistajien esteettömyyttä. Tällä pyritään turvaamaan oman tahdon toteutuminen sekä vähentämään väärinkäytösten ja hyväksikäytön riskiä.
Valtakirjavaltuutus
Valtakirjalla voi valtuuttaa toisen henkilön toimimaan puolestaan. Valtakirja on usein riittävä asioiden hoitoon silloin, kun pelkästään fyysinen toimintakyky on heikentynyt. Jos toimintakyky on heikentynyt tapaturman, sairauden tai varsinkin muistisairauden vuoksi, on tavallisessa valtakirjavaltuutuksessa olemassa kuitenkin riski, etteivät pankit ja viranomaiset enää hyväksy sitä.
Valtakirjavaltuutuksen lisäksi onkin suositeltavaa laatia aina myös edunvalvontavaltakirja.
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutuksella voi ennalta valita itselleen luotettavan asioiden hoitajan tapaturmasta tai sairaudesta johtuvan toimintakyvyttömyyden varalta. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisella on mahdollista välttää edunvalvojan määrääminen. Jos kyky asioiden hoitoon säilyy elämän loppuun asti, edunvalvontavaltuutusta ei oteta käyttöön lainkaan.
Edunvalvontavaltuutuksella voi varmistaa sen, että omat taloudelliset ja henkilöä koskevat asiat hoidetaan omien toiveiden ja määräysten mukaisesti mahdollisimman helposti ja joustavasti. Edunvalvontavaltakirjassa on hyvä huomioida perheen sisäiset oikeustoimet ja määrätä niiden hoitajaksi esteetön varavaltuutettu.
Valtuutettu voi valtuutuksen nojalla hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita. Näitä ovat muun muassa päivittäiset raha-asiat sekä pankkiasiointi, sopimusten solmiminen ja irtisanominen sekä etuuksien hakeminen. Omaisuuden myymiseen ja asunnon vaihtamiseen on hyvä varautua erikseen. Lisäksi voi pohtia, onko jonkun omaisuuden myyminen syytä kieltää tai halutaanko, että perillisille tai muille henkilöille lahjoitetaan omaisuutta.
Valtuuttaja on valtuutuksen nojalla oikeutettu hoitamaan valtuuttajan henkilöä koskevia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi asuinpaikan, hoidon ja hoitopaikan valinta. On hyvä myös pohtia, ketkä saavat terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä tietoja ja kenellä kaikilla on oikeus keskustella keskenään omista asioita.
Asioiden hoitajaksi valittuun henkilöön tulee ehdottomasti luottaa. Valtakirjassa voi määrätä valtuutetun tilinantovelvollisuudesta ja valvonnasta, mitkä vähentävät väärinkäytöksen riskiä.
Edunvalvontavaltuutus suositellaan tehtäväksi sekä itsensä että läheisten vuoksi. Valtakirja selkeyttää tehtävien jakoa ja helpottaa läheisten päätöksentekoa, koska läheiset tietävän, miten ja missä järjestyksessä oikeustoimia tehdään.
Edunvalvonta
Toisen henkilön asioita ei voi hoitaa ilman asianmukaista valtuutusta. Toimintakyvyn menettäneelle henkilölle määrätään tarvittaessa virallinen edunvalvoja, jotta asioiden hoituminen turvataan.
Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös joku läheinen mutta tällöin edunvalvontaan liittyy viranomaisen valvonta, joka tuo läheiselle ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Virallisen edunvalvonnan voi välttää tekemällä edunvalvontavaltuutuksen.
Hoitotahto
Hoitotahdolla voi kertoa omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa, jolloin hoito perustuu omiin toiveisiin ja elämänarvoihin. Hoitotahtoon on hyvä kirjata maininta edunvalvontavaltuutuksesta ja valtuutetun nimi.
Hoitotahto suositellaan tehtäväksi ja lisäksi keskustelemaan läheisten kanssa omista toiveista. Näin voi helpottaa läheisten päätöksentekoa vaikeissa tilanteissa. Läheiset voivat luottaa siihen, että he toimivat oikein ja potilaan toiveiden mukaisesti.
Testamentti
Testamentilla omaisuudesta voi määrätä lakimääräistä perimystä poikkeavalla tavalla. Testamentinsaajalle voi antaa täyden omistusoikeuden tai rajoitetumman omistusoikeuden omaisuuteen, jolloin omaisuudelle määrätään toissijainen saaja. Omaisuuteen on mahdollista antaa testamentilla myös hallinta- tai käyttöoikeus, jolloin omistusoikeuden saava saa omaisuuden hallintaansa vasta hallintaoikeuden lakattua. Testamenttityypin valinta vaikuttaa saajan mahdollisuuteen luovuttaa omaisuutta sekä perintöverotukseen.
Puolisoiden väliset testamentit ovat usein keskinäisiä testamentteja, jolla turvataan lesken asema tämän elinajaksi. Tesamenttimääräysillä voidaan varmistaa, että leski voi pitää koko jäämistön hallinnassaan eikä hänen toimeentulonsa vaarannu puolison kuoleman vuoksi. Lesken mahdollisuuteen vaihtaa asunto on myös hyvä varautua testamentissa.
Avopuolisoiden on syytä aina laatia testamentti, jos he haluavat turvata toistensa oikeudet. Myös uusperheissä, kun lapset eivät ole samojen vanhempien jälkeläisiä, on hyvä tehdä testamentti. Testamenttiin otettavalla toissijaisuusmääräyksellä voidaan vaikuttaa myös siihen, kenellä on mahdollisuus periä lapselle siirtynyt omaisuus.
Testamentilla omaisuutta voi määrätä kasvatti-, sijais- ja kummilapselle tai kenelle tahansa läheiselle henkilölle. Testamentin voi tehdä myös yhteisön hyväksi.
Avioehto
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä oikeus konkretisoituu omaisuuden osituksessa, kun avioliitto on päättynyt. Enemmän omistava puoliso on velvollinen maksamaan vähemmän omistavalle tasinkoa. Avio-oikeuden voi sulkea pois joko kokonaan tai osittain avioehtosopimuksella. Tällöin puolisot eivät voi saada toisiltaan omaisuutta avioliiton päätyttyä. Avio-oikeus on voitu sulkea pois myös ulkopuolison henkilön toiselle puolisolle antamalla lahjakirjamääräyksellä tai testamentilla.