viviamo-laki-turvaa-itsesi-

Turvaa itsesi ja läheisesi

Poh­dit­ko tule­vai­suut­ta­si, miten sinun käy, jos ter­vey­den­ti­la­si tai toi­min­ta­ky­ky­si muut­tuu? Kuka asioi­ta­si hoi­taa ja miten? Olet­ko huo­lis­sa­si jos­ta­kin tule­vai­suu­teen liit­ty­väs­tä asias­ta tai tapahtumasta?

Poh­dit­ko puo­li­so­si tai las­te­si pär­jää­mis­tä, jos et itse pys­ty heis­tä huo­leh­ti­maan? Ovat­ko he ja omai­suus tur­vas­sa ja suo­jat­tui­na mui­den vaatimuksilta?

Tule­vai­suut­ta ja tule­via tapah­tu­mia emme pys­ty estä­mään mut­ta voim­me varau­tua nii­hin. Voim­me antaa etu­kä­teen oikeu­del­li­ses­ti päte­viä tah­do­nil­mai­su­ja, joi­ta on nou­da­tet­ta­va sil­loin, kun emme enää kyke­ne itse päät­tä­mään omis­ta asioi­ta. Etu­kä­teen anne­tuil­la mää­räyk­sil­lä voim­me suo­ja­ta sekä itseäm­me että lähei­siäm­me. Ris­ki vää­rin­käy­tök­siin ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen vähe­nee. Oikeu­del­li­nen enna­koin­ti var­mis­taa sen, että oma tah­to toteu­tuu ja omat hen­ki­lö­koh­tai­set tar­peet voi­daan ottaa huo­mioon. Tämä tuo tur­val­li­sem­man mie­len ja tule­vai­suut­ta voi odot­taa levol­li­sem­min. Oikeu­del­li­nen enna­koin­ti hel­pot­taa myös lähei­siä, kos­ka asioi­den hoi­to hel­pot­tuu ja nopeu­tuu. Asioi­den hoi­to onkin lähei­sil­le enna­koin­nin vuok­si hel­pom­paa, suju­vam­paa ja halvempaa. 

Oikeu­del­li­ses­sa enna­koin­nis­sa useat oikeu­de­na­lat kie­tou­tu­vat toi­sii­na. On tär­ke­ää hah­mot­taa toi­men­pi­tei­den koko­nai­suus, jot­ta lop­pu­tu­los on toi­vo­tun­lai­nen. Onkin suo­si­tel­ta­vaa käyt­tää apu­na per­he- ja perin­tö­oi­keu­teen pereh­ty­nyt­tä asiantuntijaa.

Miksi?

Jokais­ta meis­tä voi koh­da­ta yllät­tä­vä ja ennal­ta arvaa­ma­ton tapa­tur­ma tai sai­raus, joka vie toi­min­ta­ky­vyn joko tila­päi­ses­ti tai pysy­väs­ti. Myös kuo­le­ma voi tul­la nuo­ren­kin ihmi­sen koh­dal­le täy­sin yllättäen.

Itsel­le tai lähei­sil­le voi tul­la ikä­vä­nä yllä­tyk­se­nä se, miten asiat lain mukaan hoi­tu­vat. Yllä­tyk­se­nä voi tul­la myös se, että lähei­sen tai edes oman puo­li­son asioi­ta ei vält­tä­mät­tä voi hoi­taa ilman edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä. Joi­ta­kin oikeus­toi­mia ei voi teh­dä edes edun­val­vo­jan tai tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä. Joka­päi­väi­nen elä­mä han­ka­loi­tuu ja aiheu­tuu tur­hia kustannuksia.

Yri­tyk­sen tai toi­mi­ni­men asioi­ta eivät voi muut hen­ki­löt hoi­taa ilman asian­mu­kai­sia val­tuu­tuk­sia. Toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­den tai kuo­le­man joh­dos­ta yri­tyk­sen toi­min­ta voi laa­maan­tua. Tämän vuok­si yri­tyk­sen ja toi­mi­ni­men asioi­den hoi­ta­mi­seen on aina syy­tä varau­tua edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la ja testamentilla. 

Milloin?

Tule­vai­suu­teen varau­tu­mi­nen kos­kee kai­ken ikäi­siä. Toi­min­ta­ky­vyn voi menet­tää äkil­li­ses­ti ja yht’äkkiä mis­sä elä­män vai­hees­sa tahan­sa. Van­huu­den lähes­tyes­sä itsen­sä tur­vaa­mi­sen toi­men­pi­tei­den mer­ki­tys koros­tuu. Todet­tu muis­ti­sai­raus ei vie­lä pois­ta kykyä teh­dä päte­viä oikeu­del­li­sia toi­men­pi­tei­tä. Muis­ti­sai­rau­den ede­tes­sä ihmi­nen menet­tää vähi­tel­len kyvyn päät­tää omis­ta asiois­taan eikä oikeu­del­lis­ten enna­koin­ti­toi­mien teke­mi­nen ole enää mahdollista. 

Oikeu­del­li­nen enna­koin­ti on eri­tyi­sen suo­si­tel­ta­vaa uus­per­heis­sä ja avo­lii­tos­sa elä­vil­le. Jos itsel­lä ei ole lap­sia, voi laki­mää­räis­tä peri­mys­tä muut­taa tes­ta­men­til­la. Sijais­las­ten, kas­vat­ti­las­ten, kum­mi­las­ten ja mui­den läheis­ten huo­mioi­mi­nen on teh­tä­vä tes­ta­men­tin muodossa.

Mitä?

Omia toi­vei­ta ja tar­pei­ta voi enna­koi­da omaan talou­teen ja hen­ki­löön liit­ty­vis­sä asioissa.

Läheis­ten val­tuu­det toi­mia omas­ta puo­les­ta on hyvä tur­va­ta val­tuu­tuk­sel­la ja edunvalvontavaltakirjalla.

Kuo­le­man varal­ta puo­li­son ja las­ten tur­vaa voi lisä­tä tes­ta­men­til­la. Tes­ta­ment­tia laa­dit­taes­sa on hyvä poh­tia sitä int­res­siä, ketä halu­taan suojata.

Miten?

Oikeu­del­li­nen enna­koin­ti edel­lyt­tää toi­min­ta­ky­kyä, joten sii­hen on syy­tä alkaa riit­tä­vän ajois­sa. Toi­men­pi­teet vaa­ti­vat usein myös tiet­tyä mää­rä­muo­toa ja todis­ta­jien esteet­tö­myyt­tä. Täl­lä pyri­tään tur­vaa­maan oman tah­don toteu­tu­mi­nen sekä vähen­tä­mään vää­rin­käy­tös­ten ja hyväk­si­käy­tön riskiä.

Valtakirjavaltuutus

Val­ta­kir­jal­la voi val­tuut­taa toi­sen hen­ki­lön toi­mi­maan puo­les­taan. Val­ta­kir­ja on usein riit­tä­vä asioi­den hoi­toon sil­loin, kun pel­käs­tään fyy­si­nen toi­min­ta­ky­ky on hei­ken­ty­nyt. Jos toi­min­ta­ky­ky on hei­ken­ty­nyt tapa­tur­man, sai­rau­den tai var­sin­kin muis­ti­sai­rau­den vuok­si, on taval­li­ses­sa val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­ses­sa ole­mas­sa kui­ten­kin ris­ki, ettei­vät pan­kit ja viran­omai­set enää hyväk­sy sitä.

Val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­sen lisäk­si onkin suo­si­tel­ta­vaa laa­tia aina myös edunvalvontavaltakirja.

Edunvalvontavaltuutus

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voi ennal­ta vali­ta itsel­leen luo­tet­ta­van asioi­den hoi­ta­jan tapa­tur­mas­ta tai sai­rau­des­ta joh­tu­van toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­den varal­ta. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­sel­la on mah­dol­lis­ta vält­tää edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen. Jos kyky asioi­den hoi­toon säi­lyy elä­män lop­puun asti, edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta ei ote­ta käyt­töön lainkaan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voi var­mis­taa sen, että omat talou­del­li­set ja hen­ki­löä kos­ke­vat asiat hoi­de­taan omien toi­vei­den ja mää­räys­ten mukai­ses­ti mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti ja jous­ta­vas­ti. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa on hyvä huo­mioi­da per­heen sisäi­set oikeus­toi­met ja mää­rä­tä nii­den hoi­ta­jak­si estee­tön varavaltuutettu.

Val­tuu­tet­tu voi val­tuu­tuk­sen nojal­la hoi­taa val­tuut­ta­jan talou­del­li­sia asioi­ta. Näi­tä ovat muun  muas­sa päi­vit­täi­set raha-asiat sekä pank­ki­asioin­ti, sopi­mus­ten sol­mi­mi­nen ja irti­sa­no­mi­nen sekä etuuk­sien hake­mi­nen. Omai­suu­den myy­mi­seen ja asun­non vaih­ta­mi­seen on hyvä varau­tua erik­seen. Lisäk­si voi poh­tia, onko jon­kun omai­suu­den myy­mi­nen syy­tä kiel­tää tai halu­taan­ko, että peril­li­sil­le tai muil­le hen­ki­löil­le lah­joi­te­taan omaisuutta.

Val­tuut­ta­ja on val­tuu­tuk­sen nojal­la oikeu­tet­tu hoi­ta­maan val­tuut­ta­jan hen­ki­löä kos­ke­via asioi­ta. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si asuin­pai­kan, hoi­don ja hoi­to­pai­kan valin­ta. On hyvä myös poh­tia, ket­kä saa­vat ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­toon liit­ty­viä tie­to­ja ja kenel­lä kai­kil­la on oikeus kes­kus­tel­la kes­ke­nään omis­ta asioita.

Asioi­den hoi­ta­jak­si valit­tuun hen­ki­löön tulee ehdot­to­mas­ti luot­taa. Val­ta­kir­jas­sa voi mää­rä­tä val­tuu­te­tun tilin­an­to­vel­vol­li­suu­des­ta ja val­von­nas­ta, mit­kä vähen­tä­vät vää­rin­käy­tök­sen riskiä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus suo­si­tel­laan teh­tä­väk­si sekä itsen­sä että läheis­ten vuok­si. Val­ta­kir­ja sel­keyt­tää teh­tä­vien jakoa ja hel­pot­taa läheis­ten pää­tök­sen­te­koa, kos­ka lähei­set tie­tä­vän, miten ja mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä oikeus­toi­mia tehdään.

Edunvalvonta

Toi­sen hen­ki­lön asioi­ta ei voi hoi­taa ilman asian­mu­kais­ta val­tuu­tus­ta. Toi­min­ta­ky­vyn menet­tä­neel­le hen­ki­löl­le mää­rä­tään tar­vit­taes­sa viral­li­nen edun­val­vo­ja, jot­ta asioi­den hoi­tu­mi­nen turvataan.

Edun­val­vo­jak­si voi­daan mää­rä­tä myös joku lähei­nen mut­ta täl­löin edun­val­von­taan liit­tyy viran­omai­sen val­von­ta, joka tuo lähei­sel­le yli­mää­räis­tä työ­tä ja kus­tan­nuk­sia. Viral­li­sen edun­val­von­nan voi vält­tää teke­mäl­lä edunvalvontavaltuutuksen.

Hoitotahto

Hoi­to­tah­dol­la voi ker­toa omaa hoi­toa ja hoi­vaa kos­ke­van tah­ton­sa, jol­loin hoi­to perus­tuu omiin toi­vei­siin ja elä­mä­nar­voi­hin. Hoi­to­tah­toon on hyvä kir­ja­ta mai­nin­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta ja val­tuu­te­tun nimi.

Hoi­to­tah­to suo­si­tel­laan teh­tä­väk­si ja lisäk­si kes­kus­te­le­maan läheis­ten kans­sa omis­ta toi­veis­ta. Näin voi hel­pot­taa läheis­ten pää­tök­sen­te­koa vai­keis­sa tilan­teis­sa. Lähei­set voi­vat luot­taa sii­hen, että he toi­mi­vat oikein ja poti­laan toi­vei­den mukaisesti.

Testamentti

Tes­ta­men­til­la omai­suu­des­ta voi mää­rä­tä laki­mää­räis­tä peri­mys­tä poik­kea­val­la taval­la. Tes­ta­men­tin­saa­jal­le voi antaa täy­den omis­tusoi­keu­den tai rajoi­te­tum­man omis­tusoi­keu­den omai­suu­teen, jol­loin omai­suu­del­le mää­rä­tään tois­si­jai­nen saa­ja. Omai­suu­teen on mah­dol­lis­ta antaa tes­ta­men­til­la myös hal­lin­ta- tai käyt­tö­oi­keus, jol­loin omis­tusoi­keu­den saa­va saa omai­suu­den hal­lin­taan­sa vas­ta hal­lin­ta­oi­keu­den lakat­tua. Tes­ta­ment­ti­tyy­pin valin­ta vai­kut­taa saa­jan mah­dol­li­suu­teen luo­vut­taa omai­suut­ta sekä perintöverotukseen. 

Puo­li­soi­den väli­set tes­ta­men­tit ovat usein kes­ki­näi­siä tes­ta­ment­te­ja, jol­la tur­va­taan les­ken ase­ma tämän eli­na­jak­si. Tesa­ment­ti­mää­räy­sil­lä voi­daan var­mis­taa, että les­ki voi pitää koko jää­mis­tön hal­lin­nas­saan eikä hänen toi­meen­tu­lon­sa vaa­ran­nu puo­li­son kuo­le­man vuok­si. Les­ken mah­dol­li­suu­teen vaih­taa asun­to on myös hyvä varau­tua testamentissa.

Avo­puo­li­soi­den on syy­tä aina laa­tia tes­ta­ment­ti, jos he halua­vat tur­va­ta tois­ten­sa oikeu­det. Myös uus­per­heis­sä, kun lap­set eivät ole samo­jen van­hem­pien jäl­ke­läi­siä, on hyvä teh­dä tes­ta­ment­ti. Tes­ta­ment­tiin otet­ta­val­la tois­si­jai­suus­mää­räyk­sel­lä voi­daan vai­kut­taa myös sii­hen, kenel­lä on mah­dol­li­suus periä lap­sel­le siir­ty­nyt omaisuus.

Tes­ta­men­til­la omai­suut­ta voi mää­rä­tä kas­vat­ti-, sijais- ja kum­mi­lap­sel­le tai kenel­le tahan­sa lähei­sel­le hen­ki­löl­le. Tes­ta­men­tin voi teh­dä myös yhtei­sön hyväksi.

Avioehto

Puo­li­soil­la on lain mukaan avio-oikeus tois­ten­sa omai­suu­teen. Tämä oikeus kon­kre­ti­soi­tuu omai­suu­den osi­tuk­ses­sa, kun avio­liit­to on päät­ty­nyt. Enem­män omis­ta­va puo­li­so on vel­vol­li­nen mak­sa­maan vähem­män omis­ta­val­le tasin­koa. Avio-oikeu­den voi sul­kea pois joko koko­naan tai osit­tain avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la. Täl­löin puo­li­sot eivät voi saa­da toi­sil­taan omai­suut­ta avio­lii­ton pää­tyt­tyä. Avio-oikeus on voi­tu sul­kea pois myös ulko­puo­li­son hen­ki­lön toi­sel­le puo­li­sol­le anta­mal­la lah­ja­kir­ja­mää­räyk­sel­lä tai testamentilla.

Soita 000 000 0000