viviamo-laki-jaamisto

Jäämistösuunnittelu ja perinnönjako

Poh­dit­ko tar­vet­ta suu­ni­tel­la omai­suu­te­si jakoa jo elin­ai­ka­na­si? Olet­ko har­kin­nut tes­ta­men­tin teke­mis­tä? Jää­mis­tö­suun­nit­te­lul­la voi­daan tur­va­ta omai­suu­den suju­va siir­ty­mi­nen peril­li­sil­le ja vähen­tää vero­tus­ta. Elin­ai­kai­sil­la lah­joi­tuk­sil­la on myös mah­dol­lis­ta vai­kut­taa perinnönjakoon.

Lähei­sen mene­tyk­sen joh­dos­ta teh­tä­vät pesän­sel­vi­tyk­seen liit­ty­vät toi­met voi­vat tun­tua ras­kail­ta ja vie­rail­ta. Pesän­sel­vi­tys ja perin­nön­ja­ko on kui­ten­kin hyvä teh­dä heti lain­mu­kai­ses­ti ja oikein, jot­ta väl­ty­tään ikä­vil­tä yllä­tyk­sil­tä ja yli­mää­räi­sil­tä kuluilta.

Alla on pää­piir­teis­sään kuvat­tu perin­tö­oi­keut­ta, jää­mis­tö­suun­nit­te­lua, pesän­sel­vi­tys­tä ja perin­nön­ja­koa. Perin­tö­oi­keu­den kans­sa käsi­kä­des­sä kul­ke­vat useim­mi­ten monet muut­kin oikeu­de­na­lat, kuten avio­liit­to-, esi­ne- ja vero-oikeu­den sään­nök­set. Koko­nai­suu­den hah­mot­ta­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää, jot­ta ei teh­dä sel­lai­sia rat­kai­su­ja, jot­ka joh­ta­vat tar­koi­te­tus­ta poik­kea­vaan lop­pu­tu­lok­seen tai aiheut­ta­vat ikä­viä yllä­tyk­siä ja tur­hia kulu­ja. Onkin suo­si­tel­ta­vaa käyt­tää apu­na jää­mis­tö­asioi­hin pereh­ty­nyt­tä asiantuntijaa.

Lakimääräinen perimys

Perin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan koko­naan lain mukaan, jos perit­tä­vä ei ole teh­nyt tes­ta­ment­tia omai­suu­des­taan. Ensi­si­jai­sia peril­li­siä ovat lap­set eli rin­ta­pe­ril­li­set ja näi­den jäl­ke­läi­set. Jos perit­tä­väl­lä ei ole lap­sia, hänen tois­si­jai­sia peril­li­si­ään ovat muut lähei­sim­mät suku­lai­set eli van­hem­mat, sisa­ruk­set ja hei­dän jälkeläisensä.

Les­ki ei peri puo­li­so­aan, jos puo­li­soil­la on lap­sia. Les­ki perii kuol­leen puo­li­son­sa, jos heil­lä ei ole lap­sia ennen tois­si­jai­sia peril­li­siä. Tois­si­jais­ten peril­lis­ten perin­tö­oi­keus rea­li­soi­tuu vas­ta les­ken kuol­les­sa, jol­loin les­ken pesä jae­taan ensik­si kuol­leen puo­li­son tois­si­jais­ten peril­lis­ten ja les­ken peril­lis­ten välillä.

Lakiosa

Peril­li­sen lap­sil­la eli rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on oikeus lakio­saan, joka on puo­let peril­li­sen perin­tö­osas­ta. Perit­tä­vän eläes­sään anta­ma ennak­ko­pe­rin­tö ja suo­sio­lah­ja voi­vat tul­la ote­tuik­si huo­mioon lakio­saa laskettaessa.

Lakio­saa voi vaa­tia perit­tä­vän avio­lii­tos­ta tai perit­tä­vän teke­mäs­tä tes­ta­men­tis­ta huo­li­mat­ta. Les­ken vähim­mäis­suo­ja eli oikeus asun­toon ja koti-irtai­mis­toon, on kui­ten­kin lakio­saa vah­vem­pi oikeus eikä lakio­saa tar­vit­se suo­rit­taa täs­tä omaisuudesta.

Lesken suoja

Les­ki saa pitää perit­tä­vän koko jää­mis­tön hal­lin­nas­saan, jos kukaan rin­ta­pe­ril­li­nen, lap­si tai lap­sen jäl­ke­läi­nen, ei vaa­di perin­nön­ja­koa. Lakio­sa­vaa­ti­muk­ses­ta huo­li­mat­ta les­ki saa läh­tö­koh­tai­ses­ti pitää hal­lin­nas­saan puo­li­soi­den yhtei­se­nä koti­na käy­te­tyn asun­non ja koti-irtai­mis­ton. Lap­sen lakio­sa­oi­keus väis­tyy les­ken suo­jaa­mi­sen vuok­si. Les­keä suo­ja­taan myös siten, että enem­män omis­ta­va les­ki ei ole vel­vol­li­nen luo­vut­ta­maan omai­suut­ta tasin­ko­na ensik­si kuol­leen puo­li­son perillisille. 

Perin­nön­ja­ko pitää teh­dä muun omai­suu­den kuin yhtei­sen kodin osal­ta, jos joku peril­li­nen sitä vaa­tii. Puo­li­sot voi­vat tes­ta­men­til­la tur­va­ta tois­ten­sa ase­maa myös muun omai­suu­den osal­ta. Las­ten haluk­kuut­ta vaa­tia lakio­saa les­ken eläes­sä voi­daan vähen­tää rajaa­mal­la lakio­saa vaa­ti­van peril­li­sen perin­tö­osa pelk­kään lakio­saan. Toi­saal­ta voi­daan poh­tia, kuin­ka laa­ja­na les­ki voi pitää perin­nön hal­lin­nas­saan, jos hän avioi­tuu uudelleen.

Testamentti

Tes­ta­men­tin tar­peel­li­suut­ta omal­le koh­dal­le voi poh­tia sii­tä läh­tö­koh­das­ta, kuka omai­suu­den tuli­si lain mukaan peri­mään. Oma toi­ve ja tar­ve voi poi­ke­ta laki­mää­räi­ses­tä peri­myk­ses­tä. Voi olla tar­ve suo­ja­ta jota­kin tahoa tai laki­mää­räi­nen peril­li­nen voi puut­tua koko­naan. Peril­lis­ten puut­tues­sa perin­tö menee valtiolle.

Tes­ta­men­til­la voi ilmais­ta omia toi­vei­ta hau­ta- ja hau­ta­jais­jär­jes­te­lyis­tä sekä perin­nön­jaos­ta. Omia toi­vei­ta voi vapaa­muo­toi­ses­ti perus­tel­la, jol­loin peril­li­set ymmär­tä­vät perit­tä­vän tah­don usein parem­min. Tes­ta­ment­ti­mää­räyk­set sel­keyt­tä­vät perin­nön­ja­koa ja vähen­tä­vät peril­lis­ten väli­siä eri­mie­li­syyk­siä ja perintöriitoja.

Tes­ta­men­til­la saa­jal­le voi antaa täy­den omis­tusoi­keu­den tai rajoi­te­tum­man omis­tusoi­keu­den omai­suu­teen, jol­loin omai­suu­del­le mää­rä­tään tois­si­jai­nen saa­ja. Omai­suu­den ensi­saa­jak­si voi­daan mää­rä­tä esi­mer­kik­si puo­li­so ja tämän jäl­keen muut peril­li­set. Omai­suu­den voi­daan halu­ta säi­ly­vän suvus­sa ja tois­si­jais­mää­räyk­sel­lä voi­daan estää se, että joku ei toi­vot­tu hen­ki­lö ei peri omai­suut­ta. Peril­li­sen puo­li­son avio- ja perin­tö­oi­keu­den voi myös päte­väs­ti sul­kea pois testamentilla.

Omai­suu­teen on mah­dol­lis­ta antaa tes­ta­men­til­la myös hal­lin­ta- ja käyt­tö­oi­keus. Hal­lin­ta­oi­keu­den hal­ti­ja saa omai­suu­den hal­lin­taan­sa ja omis­tusoi­keu­den saa toi­nen taho, joka saa omai­suu­den hal­lin­taan­sa vas­ta hal­lin­ta­oi­keu­den lakattua.

Tes­ta­men­tin valin­taan vai­kut­taa hen­ki­lö- ja per­he­koh­tais­ten tar­pei­den lisäk­si myös perintöverotus.

Perintövero

Perin­tö­nä tai tes­ta­men­til­la saa­dus­ta omai­suu­des­ta mää­rä­tään mak­set­ta­vak­si perin­tö­ve­ro pää­sään­töi­ses­ti heti perin­nön­jät­tä­jän kuo­le­man jäl­keen. Vero­vel­vol­li­nen on omis­tusoi­keu­den saa­ja. Jos tes­ta­men­til­la on mää­rät­ty omai­suu­del­le ensi­saa­ja ja tois­si­jai­nen saa­ja, mak­se­taan perin­tö­ve­ro useim­mi­ten käy­tän­nös­sä kak­si ker­taa. Hal­lin­ta­oi­keu­den saa­ja ei ole perin­tö­ve­ro­vel­vol­li­nen vaan veron mak­saa omis­tusoi­keu­den saa­ja. Perin­tö­ve­ro mää­rä­tään heti, vaik­ka peril­li­nen ei hal­lin­ta­oi­keu­den vuok­si saa omai­suut­ta hal­lin­taan­sa. Perin­tö­ve­ron mää­rä on kui­ten­kin pie­nem­pi, kos­ka veros­ta teh­dään hal­lin­ta­oi­keu­den saa­jan ikään perus­tu­va käyttöoikeusvähennys.

Perin­tö­ve­ro­vel­vol­li­suus on hen­ki­lö- ja peril­lis­koh­tai­nen. Vero mak­se­taan omas­ta perin­tö­osas­ta, kun perin­nön arvo on 20.000 euroa tai sitä enem­män. Alle 20.000 euron perin­nös­tä tai tes­ta­ment­ti­saan­nos­ta ei kukaan ole vero­vel­vol­li­nen. Puo­li­so ja alai­käi­nen lap­si ovat oikeu­tet­tu­ja vähen­nyk­sen, joka on puo­li­sol­la 60.000 euroa ja alai­käi­sel­lä lap­sel­la 40.000 euroa. Puo­li­so mak­saa siten veroa 80.000 euron ja alai­käi­nen lap­si 60.000 euron suu­rui­ses­ta perinnöstä.

Perin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa ote­taan huo­mioon ennak­ko­pe­rin­tö­nä tai tie­tyis­sä tilan­teis­sa myös taval­li­se­na lah­ja­na saa­tu omaisuus.

Perin­tö­ve­ron mää­rään on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa mm. elin­ai­ka­na teh­dyil­lä toi­mil­la sekä hajaut­ta­mal­la peril­lis­pii­riä tes­ta­men­til­la esi­mer­kik­si siten, että las­ten sijas­ta tai lisäk­si myös lap­sen­lap­set perivät.

Sukupolvenvaihdos

Yri­tyk­sen tai maa­ti­lan suku­pol­ven­vaih­dos tai muu luo­vu­tus voi­daan aloit­taa perit­tä­vän eläes­sä. Suku­pol­ven­vaih­dos voi­daan toteut­taa lah­jal­la, lah­jan­luon­tei­sel­la kau­pal­la tai kau­pal­la. Edel­ly­tyk­se­nä on aina yri­tys­toi­min­nan jat­ka­mi­nen. Suku­pol­ven­vaih­dok­sel­la on mah­dol­lis­ta saa­da oikein toteu­tet­tu­na huo­jen­nus­ta perin­tö- ja lahjaverotuksessa.

Jäämistösuunnittelu

Jää­mis­tö­suun­nit­te­lu ei ole pakol­lis­ta eikä kai­kis­sa tilan­teis­sa edes tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Laki­mää­räi­ses­sä peri­myk­ses­sä perit­tä­vän lap­set peri­vät ja les­keä suo­ja­taan asun­non osal­ta. Jos omai­suus koos­tuu lähin­nä puo­li­soi­den koti­na käy­te­tys­tä asun­nos­ta, ei jää­mis­tö­suun­nit­te­lul­le ole saman­lais­ta tar­vet­ta kuin sil­loin, jos omai­suu­teen kuu­luu myös muu­ta omai­suut­ta. On hyvä kui­ten­kin huo­ma­ta, että les­ken oikeus koh­dis­tuu vain yhtei­se­nä koti­na käy­tet­tyyn asun­toon, ei esi­mer­kik­si puo­li­son nimis­sä ole­vaan autoon tai käteis­va­roi­hin. Pel­kän lain anta­man suo­jan varaan jää­mi­ses­tä voi aiheu­tua ikä­viä yllätyksiä.

Jää­mis­tö­suun­nit­te­lun tar­ve koros­tuu avo­lii­tos­sa, uus­per­heis­sä ja lap­set­to­mil­la hen­ki­löil­lä. On hyvä tie­dos­taa, miten laki­mää­räi­nen peri­mi­nen toteu­tuu omas­sa elä­mäs­sä ja vas­taa­ko se omia tar­pei­ta ja toi­vei­ta vai onko ken­ties tar­ve täy­den­tää tai koko­naan muut­taa laki­mää­räis­tä perimystä.

Jää­mis­tö­suun­nit­te­lul­la on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa peril­lis­ten ase­maan ja vero­tuk­seen. Tes­ta­men­til­la on mah­dol­lis­ta tehok­kaas­ti suo­ja­ta puo­li­soa tai omia peril­li­si­ään, siten että omai­suus ei pää­dy peril­li­sen puo­li­sol­le tai toi­sel­le van­hem­mal­le. Jää­mis­tö­suun­nit­te­lul­la voi myös ehkäis­tä peril­lis­ten väli­siä riitaisuuksia.

Yri­tys­va­ral­li­suu­den osal­ta on syy­tä aina poh­tia yri­tyk­sen toi­min­nan jat­ku­mis­ta ja tes­ta­men­tin tekemistä.

Jää­mis­tö­suun­nit­te­lus­sa useat eri oikeu­den alat ovat kie­tou­tu­neet toi­siin­sa. Koko­nai­suu­teen vai­kut­ta­vat ennen kaik­kea perin­tö-, avio­va­ral­li­suus- ja vero-oikeu­den sää­dök­set mut­ta myös muil­la oikeu­de­na­loil­la on sään­nök­siä, jot­ka on syy­tä ottaa huo­mioon, jot­ta jää­mis­tö­suun­nit­tel­la on toi­vot­tu vai­ku­tus. Elin­ai­kai­sil­la toi­mil­la kuten lah­joi­tuk­sil­la voi myös olla vai­ku­tus­ta perin­nön­ja­koon. Jää­mis­tö­suun­nit­te­lus­sa onkin suo­si­tel­ta­vaa käyt­tää apu­na perin­tö- ja tes­ta­ment­tioi­keu­teen pereh­ty­nyt­tä asiantuntijaa.

Perunkirjoitus

Perun­kir­joi­tus on toi­mi­tet­ta­va kol­men kuu­kau­den kulues­sa kuo­le­man­ta­pauk­ses­ta. Vel­vol­li­suus kos­kee kaik­kia ja on riip­pu­ma­ton vain­ajan iäs­tä tai perin­nön­jät­tä­jän varal­li­suu­des­ta. Perun­kir­joi­tusai­kaa voi­daan piden­tää, jos se on tar­peen pesän laa­dun, laa­juu­den tai muun eri­tyi­sen syyn vuoksi.

Perun­kir­joi­tuk­sen toi­mi­tus­vel­vol­li­nen on se pesän osa­kas, jon­ka hoi­dos­sa jää­mis­tö­omai­suus on. Usein tämä tar­koit­taa les­keä tai perit­tä­vän asioi­ta hoi­ta­nut­ta las­ta. Peru­nir­joi­tus­vel­vol­li­suu­den lai­min­lyö­mi­ses­tä voi seu­ra­ta hen­ki­lö­koh­tai­nen vel­ka­vas­tuu vain­ajan veloista.

Perun­kir­joi­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on sel­vit­tää vain­ajan omai­suus, varat ja velat, jot­ka kaik­ki mer­ki­tään perun­kir­joi­tuk­ses­sa laa­dit­ta­vaan perukirjaan.

Perukirja

Perun­kir­joi­tuk­ses­sa laa­di­taan peru­kir­ja, jos­sa ilmoi­te­taan vain­ajan omai­suus, varat ja velat. Peru­kir­ja on toi­mi­tet­ta­va vero­toi­mis­toon kuu­kau­den kulues­sa perun­kir­joi­tuk­ses­ta. Peru­kir­ja on perus­tee­na ja läh­tö­koh­ta­na perin­tö­ve­roa mää­rät­täes­sä. Omai­suus on syy­tä arvot­taa peru­kir­jas­sa käy­pään arvoon. Tämä koros­tuu tilan­teis­sa, jois­sa perit­ty omai­suus luo­vu­te­taan eteen­päin. Luo­vu­tus­voit­to­ve­ro on pää­sään­töi­ses­ti suu­rem­pi kuin perintövero.

Peru­kir­jaan kir­ja­taan tie­tyis­sä tilan­teis­sa myös les­ken omai­suus sekä tie­dot les­ken avio-, hal­lin­ta- ja tasinko-oikeudesta.

Mai­straat­ti voi vah­vis­taa, että vain­ajan avio­puo­li­so ja kaik­ki pesän osak­kaat on mer­kit­ty peru­kir­jaan. Vah­vis­tet­tu osa­kas­luet­te­lo hel­pot­taa pesän asioi­den hoi­toa. Kuo­lin­pe­sän sopi­mus­kump­pa­ni voi luot­taa vah­vis­tet­tuun peru­kir­jaan ja sii­hen, että kuo­lin­pe­sän nimis­sä teh­tä­vä oikeus­toi­mi on pätevä.

Perinnönjako

Perin­nön­ja­koa voi­vat vaa­tia kuo­lin­pe­sän osak­kaat ja hei­dän oikeu­de­no­mis­ta­jat. Perin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan useim­mi­ten osak­kai­den väli­se­nä sopi­mus­ja­ko­na. Se voi­daan toi­mit­taaa myös pesän­ja­ka­jan teke­mä­nä toi­mi­tus­ja­ko­na, joka on teh­tä­vä sil­loin, kun osak­kaat eivät saa­vu­ta sopua jaos­ta. Pesän­ja­ka­jaa voi­daan käyt­tää apu­na ja asian­tun­ti­ja­na myös sopimusjaossa.

Perin­nön­jaos­sa osak­kail­le osoi­te­taan heil­le kuu­lu­va osuus jää­mis­tö­omai­suu­des­ta ja suo­ri­te­taan esi­ne­koh­tai­nen jako. Jaos­ta laa­di­taan perin­nön­ja­ko­kir­ja, joka osoit­taa ja todis­taa omis­tusoi­keu­den siir­ty­mi­sen. Perin­nön­ja­ko­kir­jan nojal­la peril­li­nen saa muun muas­sa lain­huu­don perin­nön­jaos­sa saa­maan­sa kiinteistöön.

Jäämistöositus

Osi­tuk­ses­sa puo­li­soi­den avio-oikeu­den alai­nen omai­suus jae­taan puo­li­soi­den tai hei­dän oikeu­de­no­mis­ta­jien kes­ken. Vähem­män omis­ta­va puo­li­so on oikeu­tet­tu saa­maan tasin­koa enem­män omis­ta­val­ta puo­li­sol­ta. Jää­mis­tö­osi­tuk­ses­sa enem­män omis­ta­van peril­li­set ovat vel­vol­li­sia mak­sa­maan tasin­koa les­kel­le mut­ta les­ki ei ole vel­vol­li­nen mak­sa­maan tasin­koa perillisille.

Osi­tus suo­si­tel­laan teh­tä­väk­si heti ensik­si kuol­leen puo­li­son jäl­keen eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos puo­li­soi­den omis­tus­suh­tei­den ero on suu­ri sekä sil­loin, jos puo­li­soil­la ei ole lap­sia tai lap­set eivät ole yhteisiä.

Kuolinpesän hallinto

Ennen perin­nön­ja­koa kuo­lin­pe­sä on peril­lis­ten eli pesän osak­kai­den yhteis­hal­lin­nos­sa tai pesän­sel­vit­tä­jän hal­lin­nos­sa. Osak­kai­den yhteis­hal­lin­to on ehdot­to­mas­ti ylei­sin kuo­lin­pe­sän hal­lin­to­muo­to ja se perus­tuu osak­kai­den yksi­mie­li­syy­teen. Osak­kaat voi­vat val­tuut­taa yhden osak­kaan tai tar­vit­taes­sa pesän ulko­puo­li­sen hen­ki­lön huo­leh­ti­maan pesän asiois­ta. Laa­jois­sa pesis­sä val­tuu­tus on asioi­den hoi­don suju­vuu­den kan­nal­ta suotavaa.

Kuo­lin­pe­sän hal­lin­to sisäl­tää kaik­ki toi­met, jot­ka liit­ty­vät jää­mis­tö­omai­suu­den sel­vit­tä­mi­seen, hoi­ta­mi­seen, säi­lyt­tä­mi­seen ja kar­tut­ta­mi­seen. Kuo­lin­pe­sä voi olla osak­kai­den yhteis­hal­lin­nos­sa ja jaka­mat­to­ma­na vuo­si­kym­me­niä. Osak­kail­la on kui­ten­kin aina oikeus vaa­tia perin­nön­ja­ko suoritettavaksi.

Sopimus kuolinpesän hallinnosta

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voi­vat teh­dä nimen­omai­sen sopi­muk­sen kuo­lin­pe­sän hal­linn­nos­ta ja pesän pitä­mi­ses­tä jaka­mat­to­ma­na. Sopi­mus on täl­löin voi­mas­sa tois­tai­sek­si tai sopi­muk­ses­sa mää­rä­tyn ajan. Les­ken uudel­leen avioi­tu­mi­nen on sopi­muk­sen irtisanomisperuste.

Kir­jal­li­nen sopi­mi­nen on suo­ta­vaa laa­jois­sa pesis­sä sekä sil­loin kun pesän varal­li­suu­teen kuu­luu yri­ty­so­mai­suut­ta, met­sää tai sijoi­tuso­mai­suut­ta. Sopi­mus sel­kiyt­tää osak­kai­den ase­maa ja jää­mis­tö­omai­suu­den kar­tut­ta­mis­ta, hoi­toa ja käyttöä.

Perinnöstä ja testamentista luopuminen

Perin­nös­tä on mah­dol­lis­ta luo­pua päte­väs­ti sekä perit­tä­vän eläes­sä että perit­tä­vän kuol­tua. Rin­ta­pe­ril­li­nen eli perit­tä­vän lap­si voi luo­pua perin­nös­tä omien las­ten­sa hyväk­si. Luo­pu­mis­tah­do­nil­mai­sua annet­taes­sa ajan­koh­ta ja luo­pu­mis­ta­pa ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä, kos­ka luo­pu­mi­nen vai­kut­taa verotukseen.

Perin­nös­tä luo­vut­taes­sa on olta­va tark­ka­na ja se on teh­tä­vä oikein, jot­tei samas­ta omai­suu­des­ta vero­te­ta sekä perin­tö- että lah­ja­ve­roa. Peril­li­sen luo­pu­mi­sen pitää kos­kea koko perintöosaa.

Tes­ta­ment­tiin ei tar­vit­se vedo­ta. Tes­ta­men­tis­ta voi myös luo­pua joko koko­naan tai osit­tain. Luo­pu­mi­seen liit­tyy kui­ten­kin vero­seu­raa­muk­sia, joten luo­pu­mis­ta­pa ja ajan­koh­ta on eri­tyi­sen tär­keä teh­dä heti oikein.

Kuolinpesän verotus

Kuo­lin­pe­sä voi olla itse­näi­nen vero­vel­vol­li­nen. Kuo­lin­pe­sää vero­te­taan omai­suu­den tuot­ta­mas­ta tulos­ta, luo­vu­tuk­ses­ta syn­ty­nees­tä voi­tos­ta ja elin­kei­no­toi­min­nan har­joit­ta­mi­ses­ta. Kuo­lin­pe­sän eril­li­nen vero­vel­vol­li­suus päät­tyy, kun kuo­lin­pe­sä lopul­li­ses­ti jae­taan. Jää­mis­tö­osi­tus­ta on mah­dol­lis­ta hyö­dyn­tää vero­suun­nit­te­lus­sa sekä tulo­ve­ro­tuk­ses­sa että luo­vu­tus­voi­ton verotuksessa.

040 5147 797
anni.hamalainen@viviamo.fi

© Viviamo Laki | Kotisivut yritykselle helpotkotisivut.fi
Soita 000 000 0000